POLTTOPUIDEN TEKO JA SÄILYTYS

Tälle sivulle on koottu fleimion näkökantoja puiden kaatoon, pilkkomiseen ja varastointiin. Ne perustuvat fleimion perustajan Jussi Leimion omiin kokemuksiin sekä VTT:n tekemään raporttiin ”Tulisijapolttoaineen valmistus” (2008).

TALVI

Tulisijojen merkitys kotien lisälämmönlähteenä on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2006 pientaloissa kului lämmitysenergiaa 33,6 TWH ja puupolttoaineiden osuus oli 11,4 TWH. Puupolttoainetta käytetään Suomen pientaloissa 6,1 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa eli noin 10 miljoonaa pino-m3. (Lähde: Tulisijapolttoaineen valmistaminen, VTT-R-11020-08, Ari Erkkilä ja Erja Alakangas, VTT). Lähes kaikki Suomessa kasvavat puulajit soveltuvat polttopuuksi.

Omatoimisessa polttopuun hankinnassa voi yhdistää metsänhoidon, kuntoilun ja polttoaineen tuottamisen. Fleimion perustajan mielestä itse tehdyt puut myös näyttävät upeilta ja palavat paremmin.

Kaada puut mahdollisuuksien mukaan talvikuukausien aikana, jolloin puun kosteus on alhainen. Puut on hyvä karsia, pätkiä ja pilkkoa kuivumaan keväällä, sillä niiden paras kuivumiskausi on huhti–heinäkuu. Puiden kaatoon, karsimiseen ja pilkkomiseen tarvittavat varusteet maksavat jonkin verran, minkä takia itse tehdyt polttopuut saattavat lyhyellä tähtäimellä olla kalliimpia kuin ostetut. Työkalujen käytössä on syytä noudattaa valmistajan antamia ohjeita ja olla kaikin tavoin varovainen.

Polttopuita tehdään yleensä kerralla koko vuoden tarpeiksi. Oma puunkulutus kannattaa arvioida mieluummin vähän yläkanttiin, tarvitaanhan puuta usein myös esimerkiksi saunan lämmitykseen.

Puiden pilkkominen nopeuttaa niiden kuivumista, ja samalla polttopuusta tulee sopivan kokoista poltettavaksi. Polttopuun pituus määräytyy tulisijan koon mukaan. Itsepilkotut polttopuut ilahduttavat koko vuoden: ne luovat kodikasta henkeä niin sisustukseen kuin luovuttaessaan lämpöä ympärilleen.

PINO

Pilkotut puut voi kuivata irtokasassa tai pinottuina. Pinottuina puut vievät vähemmän tilaa. Kuivauksessa on hyvä muistaa ilmavuus, jolloin estetään puiden homehtuminen ja värimuutokset. Suojaa polttopuut sateelta. Aluspuiden avulla polttopuut saadaan irti kosteasta maasta. Suojaus pitää polttopuiden laadun ja ulkonäön hyvänä Pilkotut puut voi kuivata irtokasassa tai pinottuina. Pinottuina puut vievät vähemmän tilaa. Kuivauksessa on hyvä muistaa ilmavuus, jolloin estetään puiden homehtuminen ja värimuutokset. Suojaa polttopuut sateelta. Aluspuiden avulla polttopuut saadaan irti kosteasta maasta. Suojaus pitää polttopuiden laadun ja ulkonäön hyvänä Pilkotut puut voi kuivata irtokasassa tai pinottuina. Pinottuina puut vievät vähemmän tilaa. Kuivauksessa on hyvä muistaa ilmavuus, jolloin estetään puiden homehtuminen ja värimuutokset. Suojaa polttopuut sateelta. Aluspuiden avulla polttopuut saadaan irti kosteasta maasta. Suojaus pitää polttopuiden laadun ja ulkonäön hyvänä.

Ennen syyssateita polttopuut siirretään ilmaviin sisätiloihin, polttopuuvarastoon tai puuliiteriin, niin että kuivuminen voi jatkua.

Polttopuiden säilyttämistä räystään alla asuintalon seinustalla ei suositella, sillä se voi vaurioittaa seinän rakenteita ja aiheuttaa tulipaloriskin. Polttopuiden säilytystä poistumisteillä ei myöskään suositella.

Kuivia polttopuita voi varastoida myös asuintiloissa. Säilytyksessä on otettava huomioon paloturvallisuusmääräykset, käyttömukavuus ja työturvallisuus. Sisälle kannattaa tuoda vähintään ensimmäistä pesällistä vastaava polttopuumäärä vuorokautta aikaisemmin. Asuinrakennuksessa suositellaan säilytettäväksi enintään 0,5 m³ polttopuita (Lähde: Tulisijapolttoaineen valmistus, VTT).

Kauniisti pilkotut polttopuut ovat luonnollinen skandinaavinen sisustuselementti, ja ne luovat kotiin lämmintä tunnelmaa. Polttopuiden säilytykseen asuintiloissa on useita vaihtoehtoja: tarjolla on kiinteitä ratkaisuja, erilaisia koreja ja kantotelineitä sekä pyörillä kulkevia puutelineitä. Lue lisää erilaisista säilytys ja kuljetusratkaisuista polttopuille tästä.

Puiden säilytysratkaisua valitessa kannattaa ensisijaisesti pohtia oman tulisijan – kamiinan, varaavan takan, avotakan tai sisustuksellisen tulisijan – ominaisuuksia ja yleistä käyttömukavuutta: polttopuiden määrän tarvetta ja säilytysmahdollisuuksia sisätiloissa.

Lisätietoja erilaisista tulisijoista ja polttopuiden säilyttämisestä voi lukea täältä.

POLTTOPUUT SISUSTUKSESSA

Polttopuut ovat luonnollinen lämmönlähde, mutta puilla on myös kauneusarvoa – ne luovat kotiin ja vapaa-ajanasunnolle lämmintä tunnelmaa. Kokemuksemme mukaan suomalaiset arvostavat laadukkaita ja hyvännäköisiä polttopuita, jotka sopivat osaksi oman kodin sisustusta.

Parhaimmat polttopuut saa itse tekemällä.

Polttopuiden siisteyden ja laadukkuuden ohella tärkeä sisustuksellisuuteen vaikuttava seikka on polttopuiden väri, jonka suhteen on runsaasti valinnanvaraa.

Suomen metsät tarjoavat useita väri vaihtoehtoja: lähes oranssista mäntyä, valkeaa koivua, ruskeaa kuusta ja harmaata haapaa.

Fleimio_WoodTrolleys_various_Firewood

Yllä olevassa kuvassa valkoinen fleimio original on täytetty eri polttopuilla (mänty, koivu, kuusi ja haapa). Hieman punertavasta tervalepästä saa myös erittäin tyylikkään ja arvokkaan näköisiä polttopuita.

Valitse polttopuut aina ensisijaisesti käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi avotakassa kannattaa polttaa vain lehtipuuta, kuten koivua ja leppää, ettei lattialle lentäisi kipinöitä. Lue lisää erilaisiin tulisijoihin sopivista polttopuista ja niiden säilytysratkaisuista täältä.

Käytännön kannalta voi olla hyvä, että sisustukselliset puut ja poltettavat puut pidetään erillään.

Revolution-Slider-kuva-13122016